Vuoden historiallinen ilta Vitträsk Villat näyttelyn yhteydessä Hvitträskin museossa 29.5.2012 klo 18.00

Dosentti Päivi Hovi-Wasastjerna esittelee näyttelyn ja osallistuu keskusteluun Vitträsk Villojen kulttuuriperinnöstä.
Ilmoittautumisen yhteydessä osanottajat voivat tilata kirjailijan kirjoja edullisen yhteistilauksen hinnoin osoitteesta .  Näyttelyn jälkeen kokoonnutaan Ravintola Hvitträskiin keskustelemaan ja lunastamaan kirjatilaukset.
Yhdistyksen jäsenille näyttely on ilmainen.

Päivi Hovi-Wasastjernan kirjoja:
Vitträsk Villat huvilakulttuuria ja taiteilijaelämää 1900-luvun alussa

1900-luvun alussa Vitträskin järven rannoille Kirkkonummelle syntyi huvila- ja taiteilijayhteisö. Alueen kulttuurimaiseman jäljet ulottuvat kalliomaalausten esihistorialliseen aikaan. Joukko helsinkiläisiä virka- ja liikemiehiä sekä taiteilijoita etsiytyi erämaan rauhaan rakentamiinsa huviloihin. Huviloihin liittyy värikkäitä elämänkohtaloita, joista monilla oli merkitystä laajemminkin Suomen kulttuurihistoriaan.

Lähde: Hovi-Wasastjärna: Vitträskin villat: huvilakulttuuria ja taiteilijaelämää 1900-luvun alussa

Hvittorp: Arkkitehtuuria ja kulttuurihistoriaa

Hvittorpin huvila rakennettiin vuosina 1901–1904 ja se sijaitsee Kirkkonummella Vitträsk-järven rannalla. Hvittorpin suunnittelivat kuuluisat arkkitehdit Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen. Huvilan rakennutti apteekkari ja musiikkikauppias R.E. Westerlund, joka toimi Jean Sibeliuksen nuottikustantajana. Huvilaan ja sen historiaan liittyy paljon kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisia tapahtumia.

Lähde: Hovi-Wasastjärna: Hvittorp: Arkkitehtuuria ja kulttuurihistoriaa

Arkkitehti Valter Thomé – harmoniaa etsimässä

Valter Thomé (1874–1918) oli 1900-luvun alun yksi tuotteliaimpia ja kysytyimpiä arkkitehteja. Hänen tuotantonsa on jäänyt paljolti unohduksiin. Thomé muistetaan parhaiten Polteknikkojen talon ja Kustannusosakeyhtiö Otavan toimitalon suunnittelusta. Valter Thomé piirsi lukuisia yksityistaloja, julkisia rakennuksia, liike- ja asuintaloja, jopa kokonaisia teollisuusyhteisöjä ja asemakaavoja eri puolille Suomea. Hänen periaatteenaan oli pyrkimys harmoniaan, johon liittyi arkkitehtuurissa niin tarkoituksenmukaisuus kuin esteettisyys. Valter Thomén ura katkesi traagisesti vuoden 1918 tapahtumissa.

Lähde: Hovi-Wasastjärna: Arkkitehti Valter Thomé – harmoniaa etsimässä

Näyttelystä lisää Museoviraston sivuilta: http://www.nba.fi/fi/museot/hvittrask/nayttelyt

Luoman kyläläiset päättivät Ljusdalassa 8. maaliskuuta pidetyssä kokouksessa käynnistää Luoman kyläsuunnitelman päivityksen. Työryhmään nimettiin seuraavat henkilöt:

Sampo Ahlsten
Johanna Hakanen
Susann Mörck
Jouko Paananen
Hannu Valtanen
Mika Valtonen
Jaakko-Pekka Vehmas
Torolf Videnius
Bengt Ölander

Työryhmän puheenjohtajan toimii Hannu Valtanen – hän myös piti kokouksessa aiheesta lyhyen alustuksen, jonka löydät pdf-tiedostona oheisesta linkistä:
Kylasuunnitelman_alustus_8_3_2012.pdf

Työryhmän tavoitteena on valmistella yhdessä kaikkien kyläläisten kanssa luomalaisten yhteiset tavoitteet ja näkemykset – ”LUOMA 2030” - vuonna 2014 käynnistyvää Luoman osayleiskaavan laadintaa varten.

Päivitystyötä varten kyseltiiin kyläläisten mielipiteitä vuonna 2009 julkaistusta Luoman kyläsuunnitelmasta. Kyselyn tuloksia esitellään kyläläisille toukokuun 23. päivä järjestettävässä kyläkokouksessa.

Mahdollisiin kysymyksiin vastaa työryhmän puheenjohtaja Hannu Valtanen, os. Rauhalantie 203, p. 040 515 2766.

Nyt valmistuneella valaistulla pysäköintialueella on 20 autopaikkaa, joista 2 on invalidipaikkoja.

Luoman seisakkeelle on jo vuosia kaivattu pysäköintialuetta. Varsinaista parkkipaikkaa seisakkeella ei ole ollut lainkaan. Kuitenkin iso joukko luomalaisia joutuu käyttämään autoa päästäkseen seisakkeelle. Kyläyhdistyksen tekemän kyselyn mukaan Luoman seisakkeen parkkipaikan puuttumisen vuoksi 50 % luomalaisista junamatkustajista ajaa saman tien Masalan asemalle. Samasta syystä myös Kauklahden asemaa käyttää 37 % luomalaisista matkustajista, jolloin Luoman seisakkeen käyttöaste on jäänyt vähäiseksi.

Ensimmäinen valtuustoaloite tehtiin jo vuonna 2006

Ensimmäisen valtuustoaloitteen Luoman seisakkeen pysäköintialueesta jätti jo vuonna 2006 silloinen Kirkkonummen kunnanvaltuutettu Stina Forsberg. Aloitteen allekirjoitti Forsbergin lisäksi 37 muuta valtuutettua. Aloite eteni kunnanhallitukseen valmisteltavaksi, jossa se käsiteltiin ensimmäisen kerran vajaat kaksi vuotta myöhemmin. Vuonna 2009 kunnanvaltuusto päätti palauttaa asian valmisteluun yhdyskuntatekniikasta saatujen virheellisten perustietojen vuoksi ja jotta pysäköintialue toteutettaisiin pienellä budjetilla.

Viiden vuoden odotus palkittiin

Kesäkuussa 2010 Yhdyskuntatekniikan lautakunnan käsittelyssä pysäköintialueen kustannukset arvioitiin 50 000 euron suuruisiksi. Elokuussa 2010 valtuusto käsitteli asiaa uudelleen. Varavaltuutettu Erkki Ahlstenin esittämän ponsiehdotuksen jälkeen kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti, että Luoman seisakkeen pysäköintialue rakennettaisiin pienemmillä kustannuksilla ja että se myös toteutettaisiin vuoden 2011 loppuun mennessä. Lopulta parkkialueen rakentaminen toteutettiin kunnan omana työnä noin 30 000 eurolla. Nyt viiden vuoden odottamisen jälkeen myös luomalaisilla on mahdollisuus liityntäpysäköintiin ja parkkialue onkin ollut heti yllättävän ahkerassa käytössä. Pysäköintialue palvelee luomalaisten lisäksi myös masalalaisia matkustajia, koska Masalan pysäköintialue on ajoittain ruuhkainen.

Kiitokset

Luoman Kyläyhdistys kiittää Kirkkonummen kuntaa ja sen päättäjiä, erityisesti asiassa aktiivisesti toimineita Stina Forsbergia, Eero Hirvosta ja Erkki Ahlstenia.

U-juna pysähtyy Luoman seisakkeella kerran tunnissa. Ruuhka-aikoina vuoroja on hieman enemmän. Käyttöastetta ei pelkästään parkkialueella saada nostettua, vaan myös junavuoroja tulisi lisätä.

Luomankujan läpi ajaa noin 700 autoa päivässä. Ruuhka-aikoina jalankulkijat joutuvat väistämään autoja ojan puolelle. Nyt Luomankujalle asetettiin 30 km/ h nopeusrajoitus.

Teksti ja kuvat: SARIANNA JYLHÄ-MATILAINEN